Pentuarki alkaa

Pennun saapuminen kotiin on ihanaa ja jännittävää aikaa. Pennun tullessa uuteen kotiin on kiinnitettävä huomiota moniin asioihin, jotta kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja sopeutuminen sujuu ongelmitta.

Kotona kannattaa varautua pennun uteliaisuuteen. Pennut rakastavat tutkailla ympäristöään ja sen vuoksi kaikki vaaralliset tekijät kuten pienet esineet, sähköjohdot ja huonekasvit kannattaa sijoittaa pennun ulottumattomiin. Monet yleiset huonekasvit ovat vaarallisia koirille. On parasta pitää kaikki huonekasvit pois koiranpennun ulottuvilta tai varmistaa, että omat huonekasvisi eivät ole koiralle vaarallisia. Myös mahdollisiin portaikkoihin on aiheellista asentaa portit. Alkuun pennulle on hyvä rajata esimerkiksi oma alue, missä pentu oleskelee ja mikä on pennulle varmasti turvallinen ja missä se saa myös nukkua riittävästi ilman häiriötekijöitä. Pikku pennun tulisi nukkua jopa 18 tuntia vuorokaudessa.

Ennen pennun kotiutumista on hyvä hankkia pennulle valmiiksi ainakin kaulapanta, hihna, makuualusta, kuljetushäkki, ruoka- ja juomakuppi, kynsisakset, hammasharja, harja, kasvattajan syöttämää penturuokaa, puruluita, leluja ja koiran ensiapupakkaus sekä kakkapusseja. Fiksu koiranomistaja pyrkii turvaamaan koirattomien ja koirallisten sopuisaa yhteiseloa ja näin ollen korjaa koiran jätökset eikä vie koiraa lasten leikkipuistoihin, yleisille uimarannoille, hiihtoladuille tai hautuumaalle.

Kun pentu saapuu kotiin, se ei todennäköisesti ole vielä oppinut sisäsiistiksi. Kotiin on siis hyvä varata pissa-alustoja tai säästää sanomalehtiä, joille pentu voi tehdä tarpeensa hädän yllättäessä. Kun huomaat pennun nuuskivan lattiaa intensiivisesti tai pyörivän ympyrää se kannattaa viedä pikimmiten ulos. Pentu kannattaa viedä ulos myös aina kun se herää, on syönyt tai leikkinyt ja ennen nukkumaanmenoa. Vahinkoja sattuu kuitenkin kaikille pennuille, eikä siitä kannata nuhdella pentua. Puhdista kohta huolellisesti, jotta kaikki hajut katoavat.

Ulkoilun osalta on tärkeää harjoitella vapaana oleminen sekä hihnassa kulkeminen. Lain mukaan pentua saa pitää taajaman ulkopuolella vapaana 5 kuukauden ikäiseksi, jos pentu ei aiheuta häiriötä tai haittaa ympäristölle. Ensimmäisten kuukausien ajan parasta liikuntaa pennulle on omaehtoinen, erilaisilla ja vaihtelevilla alustoilla kulkeminen omaan tahtiin ja omistajan kanssa leikkiminen sekä uusiin ympäristöihin totuttelu. Kävelyt kannattaa pitää hyvin lyhyinä, jotta pentu ei turhaudu tai väsy liikaa. Hihnassa kulkeminen on koulutettava taito siinä missä muutkin, ja sen harjoittelu on pitkä prosessi.

Ruoki pentua ensimmäiset viikot samalla ruoalla kuin kasvattaja on ruokkinut. Mikäli koet tarpeelliseksi vaihtaa ruokaa, tee se vasta kun pentu on kotiutunut eikä samanaikaisesti ole muita stressitekijöitä. Pennun energian tarve on suurta ja ruokaa kuluu todennäköisesti enemmän kuin aikuisella koiralla. Tästä huolimatta pennun ruokinnassa on syytä olla tarkkana ja välttää liika ruokintaa. Liika ruokinta voi johtaa liian nopeaan kasvuun ja näin ollen vakaviin luuston ja nivelten kasvuhäiriöihin. Laadukas penturuoka sopivassa määrin tukee pennun tasapainoista kasvua ja on pennun hyvinvoinnin perusta. Pentuajan pahoinvointi voi heikentää koiran stressinsietokykyä nyt, mutta myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi sopivan ruokavalion löytäminen on ehdottomasti yksi tärkeimpiä elementtejä sujuvan yhteiseloon. Mikäli koira on hoikka, lihaksikas ja sen turkki on kiiltävä, silmät eivät vuoda, rähmi tai punoita ja ulosteet ovat pieniä ja kiinteitä, niin ruokinnan perusasiat ovat hyvin todennäköisesti kunnossa. Luovutusikäinen pentu syö 4-5 ateriaa päivittäin. Pennun kasvaessa ateriamääriä vähennetään asteittain. Aikuisruokaan tulisi siirtyä vasta, kun pentu saavuttaa aikuispainonsa.

Oppimiselle ei ole olemassa on- tai off-kytkintä. Pentu oppii aina halusimme tai emme. Pennun kouluttaminen kannattaakin aloittaa heti pennun kotiuduttua. Nopean oppimisen herkkyyskausi umpeutuu koiranpennun ollessa noin 12-14 viikon ikäinen ja tämän jälkeen uusiin asioihin totuttaminen on työläämpää. Näin ollen heti kotiutumisen jälkeiset viikot kannattaa hyödyntää sosiaalistamiseen sekä oppiman oppimisen ja arkielämäntaitojen harjoitteluun. Kouluttamisessa on aina kyse käyttäytymisen muokkaamisesta. Nykyaikaisen eläinten kouluttamisen keskiössä on positiivinen vahvistaminen, ainakin jos puhutaan eettisistä ja eläinystävällisistä koulutusmenetelmistä. Tällaisessa palkitsemiseen perustuvassa kouluttamisessa on olennaista ymmärtää, miten palkkiot toimivat, ja mitä koira missäkin tilanteessa tavoittelee. Kun meillä on koiran mielestä arvokkaat palkkiot käytössä, tulee meidän seuraavaksi miettiä, mitä haluamme koirallemme kouluttaa ja miten pääsemme lopulliseen tavoitteeseen.

Koulutusmenetelmillä ja kouluttajan ammattitaidoilla on merkitystä siihen, miten hyvin koira oppii ja millainen koiran hyvinvointi ja tunnetila koulutuksessa on. Ilon kautta oppiminen on tehokasta, sillä tällöin koiran aivoissa erittyy dopamiinia, mikä tehostaa oppimista. Rankaisut ja negatiivinen vahvistaminen puolestaan voivat herättää koirassa negatiivisia tunteita, ja tällöin oppiminen ei ole tehokasta. Koirien kouluttamisessa harmillista on se, että oikeastaan kuka tahansa voi käyttää itsestään termiä koirankouluttaja ja tarjota koulutuspalveluita. Kyseinen nimike ei siis millään tavalla kerro henkilön ammattimaisuudesta. Tämän vuoksi suosittelenkin, että kouluttajaa ja kursseja valitessaan jo ihan pennun ensiaskelissa kannattaa kääntyä eläintenkouluttajan ammattitutkinnon suorittaneen kouluttajan puoleen. Etenkin Suomen eläintenkouluttajat Ry:n listalla olevat kouluttajat ovat sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen eettisiä sääntöjä ja näin ollen käyttämään koulutuksissaan koiraystävällisiä ja nykyaikaisia menetelmiä. Kursseilta saa hyviä työkaluja pennun kouluttamiseen, mutta kannattaa muistaa että kurssikerrat ei riitä asioiden oppimiseen. Koulutusta tulee jatkaa sinnikkäästi vähintäänkin koko pentuvuoden ajan. Kun perusasiat on kunnossa voi ajatuksia alkaa suuntamaan harrastuslajeihin. Tässä en kuitenkaan pitäisi kiirettä, sillä hyvin tehty pohja eli yhteistyö- ja arkitaidot kyllä palkitsee myöhemmin myös harrastuslajeissa.