Eläinavusteisuus

Ihmisten ja eläinten välisellä työskentelyllä on pitkä historia. Koiran voidaan katsoa olevan ihmisen pitkäaikaisimpia eläinkumppaneita. Koska koira on sosiaalinen ja ihmiseen kiintyvä eläin, houkuttelee se ihmisiä ottamaan itseensä kontaktia aivan erityisellä tavalla. Eipä siis ihme, että koiraa hyödynnetäänkin nykypäivänä monessa eri ammatissa.

Eläinavusteisuus on meillä Suomessa vielä suhteellisen tuore ilmiö, mutta uskon ja toivon sen suosion kasvavan tulevaisuudessa. Eläinavusteisessa interventiossa on kyse eläimen ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen hyödyntämisestä jonkin tavoitteen saavuttamisessa. Eläinavusteisten interventioiden kirjo on laaja ja erilaisia toteutustapoja löytyy muun muassa vapaaehtoistyöstä ammatilliseen työhön sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetusalalla. Maailmalla eläinavusteisuutta hyödynnetään jopa oikeussaleissa. Eläinavusteisuus voi olla siis todella moniulotteista. Oikeastaan vain mielikuvitus ja toiminnan turvallisuus on rajana.

Eläinavusteisuudessa voidaan hyödyntää mitä vain eläinlajia, kunhan eläimen vuorovaikutus ihmisen kanssa edesauttaa asetetun tavoitteen saavuttamisessa. Eläinavusteisia interventioita on tutkittu maailmalla ja jonkin verran myös meillä Suomessa. Tutkimukset ovatkin antaneet lupaavia tuloksia eläinavusteisten menetelmien toimivuudesta ja niiden vaikuttavuudesta. Tähän mennessä tutkimuksissa on havaittu eläimen ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen aikaan saavan ihmisessä positiivisia fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Usein jo pelkkä eläimen läsnäolo riittää.

Läsnäolo onkin eläinavusteisuudessa mielestäni yksi tärkeimpiä elementtejä. Eläin ei piittaa sosiaalisista asetelmista vaan arvioi ihmistä tunnetilan, mielialan ja tekojen mukaan. Vuorovaikutus tapahtuu kehonkielellä, joka on monesti sanallista vuorovaikutusta aidompaa ja suorempaa. Sanoja ei tarvita. Eläin ei myöskään peittele omia tunteitaan, vaan kertoo olostaan suoraan ja välittömästi. Elekielen kautta eläin viestii meille jatkuvasti omista tunteistaan, tahdostaan ja tarpeistaan. Eläin on myös herkkä aistimaan ja peilaamaan ihmisen tunteita.

Eläimen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vaikuttaa yleisesti stressiä lieventävästi ja sosiaalisuutta lisäävästi. Eläimen kanssa vuorovaikutuksessa ollessaan ihmisen aivoissa erittyy oksitosiinia eli niin sanottua "rakkaushormonia". Eläimet tuovat meille siis mielihyvää. Lisäksi ne toimivat monesti ikään kuin jäänmurtajina sosiaalisissa tilanteissa. Eläinavusteisissa interventioissa eläimen läsnäolo tai sen kanssa tehtävät harjoitukset muun muassa rauhoittaa, edistää keskittymiskykyä, lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, lievittää jännitystä sekä motivoi asiakasta toimintaan. Eläimen kanssa toimiminen tarjoaa asiakkaalle elämyksiä, onnistumisen kokemuksia ja kasvattaa itsetuntoa.

Eläinavusteisuuden myönteisiä vaikutuksia voisi luetella vaikka kuinka. Todellisuudessa sen vaikuttavuuden ymmärtää vasta, kun sen saa kokea itse. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, ettei eläinavusteisuutta lähde toteuttamaan kuka tahansa. On tärkeää, että toiminta on ammattimaista ja turvallista. Eläinavusteisuutta toteuttavan henkilön on tunnettava eläin sekä yksilönä että lajina ja suunniteltava toiminta eläintä kunnioittaen ja kuunnellen.

Lähteet:

Järvi, T. Ikäheimo, K. 2020. Koira koulutyössä.

Kaimio, T. 2010. Koirien käyttäytyminen.

Kahilaniemi, E. 2016. Eläinavusteinen interventio.

Vatanen, L. Vesa, M. 2017. Koulukoira luokkahuoneessa.